Ja hyvää matkaa siellä valossa

Aloittaessani varpuharjoitukset ja auttamistyöt lapseni olivat kaksi ja kuusivuotiaita. Silloin en tarkkaan pohtinut mitä kertoa heille tai mitä jättää kertomatta. Tapanani on kuitenkin ollut puhua kaikista eteen tulevista asioista heidän kanssaan myös. Auttamistoimia yleisellä tasolla ei ole heiltä salailtu, kuitenkin tietooni on tullut myös aika hurjia juttuja sekä yksittäisiä ihmiskohtaloita, joista he eivät tietenkään tiedä. Jos he ovat jotain kysyneet, olen kertonut heille asioista heidän ymmätämällään tasolla. Pääpiirteittäin he siis tietävät miten tämä homma toimii. Tämän ansiosta olenkin saanut kaksi asiantuntevaa apuria huolehtimaan kavereistaan sekä koulun ja harrastusten avuntarvitsijoista.

Reilu vuosi sen jälkeen kun itse olin käynyt ensimmäisen Esko Jalkasen oppeihin perehdyttävän Varputaito-kurssini, mieheni tuli myös kursseille mukaan. Muutama vuosi sen jälkeen tuli käyttöön todella monipuolisesti eri kohteita sisältävä nippukuntoutus. Tuossa ohjeessa ohjataan myös maanläheiseksi jääneitä vainajia valoon. Tuota kuntoutusta sitten luimme iltaisin yhdessä mieheni kanssa olohuoneesa, kun lapset olivat jo nukkumassa, tai heidän piti ainakin olla. Nuorimmaisen, poikani, syntymäpäivät olivat lähestymässä, muistelisin että hän oli täyttämässä viisi vuotta. Vieraat oli kutsuttu tekstiviesteillä, mutta poikani mielestä olisi pitänyt lähettää kutsukortit, mutta se oli liian myöhäistä, kortit eivät olisi ehtineet perille. Ehdotin pojalleni että hän askartelisi kortteja syntymäpäiville tulijoille ja voisi antaa niitä sitten kun vieraat tulevat tai lähtevät kotiin. Ensin hän ei oikein innostunut ehdotuksesta, mutta totesi lopulta kuitenkin: "Sanele äiti, kirjoitetaan niihin, kiitos kun olitte täällä ja hyvää matkaa siellä valossa!" Opit olivat siis kulkeutuneet hänenkin korviinsa ilta kuntoutuksistamme, sovittiin kuitenkin ettei ihan niin kirjoiteta!

Poikani on myös taitava varvunkäyttäjä. Hän oli noin seitsemän vuotias kun hän käveli varvun kanssa ympäri taloa, istuin keittiössä ja kuuntelin kunhän totesi aina välillä:"Tässä on maasäteilylinja...tässä on maasäteilylinja..."  Lopulta nousin, otin yhden varvun naulasta ja lähdin tarkistamaan, ja kyllä löysin itsekin linjat melkein kaikista samoista kohdista! Hän myös raportoi jos jossain paikassa tuntui huonolta ja pyysi tarkistamaan ettei siellä ole "vainajaisia! Vieläkin hän saattaa pyytää ennen kaverille yökylään lähtöä, että tarkistaisin ettei hänelle tule siellä huono olo. Monissa kodeissa kun pidetään kaikki wifit sun muut laitteet päällä yötä päivää, ja jos siihen lisäksi on vielä joku värähtelyä laskeva häiriö, paha silmä tai muu, hänelle tulee helposti huono olo, tai hän jopa tulee kipeäksi.

Poikani noin viisi vuotiaana piirtämä kuva "Äiti ja varpu"


Joskus lasten ollessa pienempiä mittailin ruoka-aineiden arvoja heille kun he niitä kyselivät. Se oli heidän mielestään hauskaa ja siinä tuli oppia terveellisistä ruokailutottumuksista samalla. Heistä oli jännä havaita miten huonoja lukuja karkit, coca cola ja esimerkiksi margariinit saivat ja hyviä taas porkkana, peruna ja vaikka herneet. Ruokien lista mitä he keksivät oli loputon ja tuli sieltä välillä yllätyksiäkin esiin, esim paprika, joka harvoin kovin hyvin sopii kenellekään, myöhemmin siitä on tullutkin tietoa enemmän. Varputaitoa tuli tässä "leikissä" samalla itse harjoiteltua. Varpua ei ole tietenkään lupa käyttää väärin, muiden asioiden urkkimiseen tai oman osaamisen todisteluun, luonnon tutkimiseen, oppimiseen  ja auttamiseen kylläkin.

Nykyään minua informoidaan yleensä nopeasti jos jonkun jalka on kipeä, joku on lähtenyt kesken koulusta, kaatunut tai vaikka vaikuttanut masentuneelta. Jos jossain on nähty ambulanssi tai kolari saan myös yleensä heti lapsilta viestin. On minua pyydetty hoitamaan kavereiden mummoja ja pappojakin, nimetkin muistetaan, koska he tietävät että ne on hyvä olla, avun perillemenon varmistamiseksi.  Vaikka nyt lapset ovat iässä, jossa ovat välillä sitä mieltä, että vanhempien puuhat ovat ihan turhia, on kuitenkin kiva huomata kuinka tärkeänä he pitävät "tosipaikan" tullen näitä auttamistoimia. Heidän ansiostaan olen päässyt tuoreeltaan käsiksi mm. sivupersooniin jotka saattavat aiheuttaa vakaviakin mielenterveyongelmia, luutumista on nopeutettu, eetterikehon asentoa korjattu, kirouksia poistettu jne. ja usein on tullut hyvää palautetta: "Ei sitä enää mikään vaivaa!"